Jo ennen joulua sähköposti alkoi täyttyä erilaisista alennusmyyntien mainoksista, vaikka olen yrittänyt irtisanoa itseni suurimmalta osalta mainoslistoja. En toki ole alevälttelyssäkään mikään pyhimys, vaan monen muun tavoin kipitin ostoksille välipäivinä lomaillessani. Löysin pitkään etsimäni housupuvun, ja onnekseni vältyin isommilta heräteostoksilta. Kotona vaatehuonetta järjestellessäni pohdin tekstiilivuoreni kokoa ja tulin siihen tulokseen, että ruuvia voisi vielä kokeilla kiristää.

 

En ole ostoslakkoajatukseni kanssa yksin liikkeellä, vaan esimerkiksi Facebookista löytyy ryhmä aiheesta (No Buy 2019). Ideana on, että jokainen voi määritellä omat rajansa itse, ja ryhmä tarjoaa vertaistukea tavoitteen saavuttamiseksi. Itse koen saavani hyötyä ryhmäpaineesta ja siitä, että tavoitteet tulee sanottua julkisesti.

Mikä siis on oma tavoitteeni? Pyrin minimoimaan ostokset entistä tarkemmin. Hajonneen tilalle saa ostaa uutta, mikäli sitä ei voi korvata millään jo olemassa olevalla muulla asialla, ja luonnollisesti en tässä kohtaa lue ostoksiksi rahastoja tai osakkeita. Ruokakauppaa sivuan ajatuksella sen verran, että hävikin osuutta pitäisi saada pienemmäksi, enkä rehellisesti usko tarvitsevani esimerkiksi ihan jokaista erilaista maustettua oliiviöljyäni. Karsintaa siis, kiitos.

Nimenomaan karsintaan viittaan myös tekstini otsikolla, sillä tarkoitus ei ole alkaa elää minimalistisesti ja olla ostamatta yhtään mitään. Se ylimääräinen roina ja turha on mainittua paskaa, jonka voisi jättää kauppaan. Viidestoista t-paita tai neljännet nilkkurit, eih. Syytä jättää kauppaan. Vähitellen olen omalta kohdaltani saanut iskostettua mieleeni sen, että esimerkiksi vaateostoksilla en osta yhtään mitään sellaista, joka ei mielestäni ole aivan täydellinen. Ei yhtään ”ihan kivaa”, ”hyvä löytöä” tai ”tavoitevaatetta”.

Kaikkein tylsin vinkki varallisuuden kasvattamiseen on myös toimivin. Yleisesti ottaen on huomattavasti helpompaa pienentää kulutustaan kuin lisätä tulojaan, joten varsinkin erilaiset heräteostokset kannattaa jättää tekemättä. Lisäpontta tavaran vähentämiselle olen saanut seurattuani asuntojen hintoja, sillä tuntuu aivan järjettömältä, että pitäisi ostaa isompi asunto, jotta sinne voisi mahduttaa vain entistä enemmän tavaraa, huh! Säästyneellä rahalla voi sijoittamisen lisäksi hankkia enemmän vapaa-aikaa tai elämyksiä, jotka lähtökohtaisesti kuulostavat paljon paremmalta vaihtoehdolta kuin pölyttyvä, tavarantäyttämä asunto.

Lisäsin avainsanalistaan No buy:n, jonka alla tulen vuottani seuraamaan.

 

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Johanna (@joekufi) jakama julkaisu

Related Post

Avainsanat: ,